#lasitaide #glassart #contemporarysculpture #messengersinglass #monimuotoisuus #biodiversity #lasikomppania #nuutajärviglassvillage #nuutajärvenlasikylä
– Katso miten loistavin värein kuoriainen hohtaa, taiteilija Camilla Moberg osoittaa maassa vielä syyskuussa tarpovaa parin sentin pituista kultakuoriaista.
Hitaasti etenevä kuoriainen todella hohtaa häikäisevän metallinvihreänä. Se tunnustelee lyhyillä tuntosarvillaan pihamaan ruohikkoa ja mönkii minkä kuudesta jalastaan ehtii vaahteranlehden alle. Se taisi löytää talvisen suojapaikkansa.
Kultakuoriaisia esiintyy ympäri maapallon. Tämä yksilö kuvattuna Malesiassa. Emerald-teoksissa on muistumia muun muassa tästä upeasta kultakuoriaisesta.
Kuva: Lee Foong Lee
Kriisistä syntyy parhaimmillaan jotain uutta. Niin kävi Camilla Mobergille. Hyönteiset ilmaantuivat hänen teoksiinsa aikana, jolloin hän pohti oman uranvalintansa mielekkyyttä.
– Onko mitään järkeä tehdä lisää tavaraa tähän maailmaan, jossa sitä on jo nytkin liikaa, Moberg kertoo pohdinnoistaan.
Hän oli tehnyt muotoilijan työtään sekä keramiikan että lasin parissa vuodesta 1985. Ajatus liiasta tavarasta alkoi painaa niin raskaasti, että hän asetti työnsä kyseenalaiseksi. Pilkahdus valoa näkyi taiteellisella puolella, kun hän suunnitteli Inclusive-teosta Onoman kesänäyttelyyn Fiskarsissa 2016. Aineiston hän sai keskusteluistaan eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa.
– Tuota teosta tehdessäni löysin työskentelymallin, joka tuntui oikealta ja jolle annoin myöhemmin nimeksi Messengers in Glass.
Näiden teosten lähtökohtana ovat luonnonkivet – ne kivet, joita ihmiset eri puolilla maailmaa ovat kautta aikain asetelleet viesteiksi toisilleen. Kivimuodostelmat ovat konkreettisesti ohjanneet eteenpäin esimerkiksi hankalassa maastossa, varoittaneet ja kannustaneet jatkamaan matkaa.
Inclusive, 2016. Teos syntyi monikulttuurisen projektin pohjalta.
Kuva: Katja Hagelstam
Messengers in Glass: Välke, 2020.
Kuva: Jenny Moberg
Messengers in Glass: Zok. Teoksen lähtökohtana muurahaiset.
Kuva: Jenny Moberg
– Innostuin siitä, että voin lasitaiteellani tuoda esiin minulle tärkeitä asioita. Kun kyse on epäkohdista, haasteeksi muodostuu se, että pidän taiteessani tärkeänä sekä sisältöä että kauneutta. Miten kertoa epäkohdista niin, että molemmat puolet tulevat näkyviksi?
Lumoava monimuotoisuus
Hyönteiset ja valtaosin ihmissilmälle näkymättömät maaperässä elävät pieneliöt ovat löytäneet tiensä Camilla Mobergin taiteeseen. Eliöiden mielikuvitukselliset värit, muodot ja etenkin niiden tehtävä ovat lumonneet Mobergin. Nämä pikku ötökät huolehtivat elintärkeistä asioista, esimerkiksi veden ja ilman puhdistamisesta sekä ravinteiden kierrosta.
Hyönteismaailma on mittaamaton aarreaitta kauneutta ja merkityksiä etsivälle tekijälle. Pelkästään Suomesta tunnetaan lähes 24 000 hyönteislajia, ja globaalisti lukumäärää tietää tuskin kukaan. Moberg havainnoi jatkuvasti ympäristöään, etsii tietoa, haastattelee tutkijoita. Tästä syystä hänellä on tietokoneellaan kansiokaupalla toinen toistaan upeampia hyönteisten kuvia – lähtökohtia taideteoksille.
Taide viestii kotimaassa ja ulkomailla
Mobergin hyönteismaailmasta ammentaneet lasiteokset ovat saaneet hyvän kotimaisen ja kansainvälisen vastaanoton. Viimeksi kookkaita, toteemimaisia Emeralds-teoksia oli esillä lokakuussa 2023 Lontoon PAD-taidemessuilla Galerie Maria Wettergrenin osastolla. Seuraava Suomeen rakennettava kookas julkinen valoveistos on nähtävissä Karjaalla Fokus-kulttuuritalossa maaliskuussa 2024.
PAD Longon, 2023. Galerie Maria Wettergrenin osasto. Kuvassa mm. Emerald-valoveistoksia.
Kuva: Todd White
Yhteistyö lasinpuhaltajan kanssa
Moberg on valinnut teostensa valmistuspaikaksi Lasikomppanian hytin Nuutajärven lasikylässä. Hän tuntee lasinpuhaltajansa ja lasikylän, missä hän on työskennellyt jo vuodesta 1995. Kookkaat teokset vaativat taitavia lasinpuhaltajia, monipuolista lasivärien valikoimaa ja hyvää lasimassaa. Moberg ei itse puhalla teoksiaan, mistä syystä yhteisen kielen löytyminen lasinpuhaltajien kanssa korostuu. Ennen lasihyttiin menemistään Moberg laatii tarkat värisuunnitelmat ja piirustukset. Taitelijan läsnäolo hyttisession aikana on välttämätöntä, sillä valmistumisprosessi on pitkä ja sen kuluessa täytyy usein tehdä pikaisia muotoa tai väriä koskevia päätöksiä. Lasi ei odota eikä se välttämättä suostu etukäteisiin suunnitelmiin.
Työskentelyä lasihytissä puhaltajaryhmän kanssa. Jaska Liikanen ja
Samuli Parkkinen. Kuva: Janika Karttunen
Mutta miksi juuri hyönteiset?
– Siksi, että jos meneillään olevan hyönteiskadon annetaan jatkua, se merkitsee myös ihmislajin loppua. Tämä on dramaattisesti sanottu, mutta on totta. Haluan omalla osaamisellani välittää tätä viestiä ja muistuttaa, että voimme kuitenkin tehdä paljon luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Camilla Moberg on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto yliopisto) 1992. Sitä ennen hän opiskeli Ruotsin taideteollisessa korkeakoulussa Konstfackissa sekä Vapaassa taidekoulussa. Hänen teoksensa valmistetaan Nuutajärvellä. Koti ja galleria Mobergilla on toisessa vanhassa ruukkikylässä, Fiskarsissa. Moberg on osallistunut moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Hänelle on myönnetty useita taiteellista työskentelyä tukevia apurahoja, mm. kahdesti Valtion muotoilutoimikunnan 5-vuotinen ja kerran 3-vuotinen apuraha. Moberg on mm. Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.
Teksti: Marja-Leena Salo
__________________________________________________________________________________
Taiteen edistämiskeskus tukee Lasikomppaniaa viestintää. Seuraa Lasikomppanian tulevia blogijulkaisuja, joissa pääsemme tutustumaan taiteilijoiden kuulumisiin ja työskentelytapoihin. Tilaa uutiskirje sivun alalaidasta, niin saat tiedon sähköpostiin uusista blogikirjoituksista sekä muista Lasikomppanian uutisista!
Tule seuraamaan myös Lasikomppanian Instagramia sekä Facebookia, joissa nähdään enemmän visuaalista sisältöä lasihytin jokapäiväisestä toiminnasta.
Instagram: @Lasikomppania
Facebook: Lasikomppania