Kuvat ja teksti: Tuukka Palonen

Janne Rahusen näyttelykokonaisuus ‘Reticelloa ja vapaata’ avattiin 19.11. Tampereella Galleria Himmelblaussa. Rahusen uran isoin näyttely sisältää kaksi näyttelysalia, jossa näyttelyn nimen mukaisesti toisessa salissa on esillä reticello-teoksia ja toisella puolella vapaata taidetta. Kesästä 2022 lähtien vapaana taiteilijana työskentelevällä Rahusella on kunnianhimoa ja halua tehdä uutta ja erilaista.
Kuka on Janne Rahunen?

Nuutajärveläinen Janne Rahunen (s. 1987) on lasintekijöiden nuorta polvea. Vantaalaistaustainen Rahunen aloitti lasin valmistamisen opiskelemalla Nuutajärven lasikoulussa vuosina 2011-2016. Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutus on edesmenneen Oiva Toikan aloitteesta vuonna 1993 käynnistetty ensimmäinen tutkintoon johtava lasialan ammatillinen koulutus Suomessa.
Ennen lasia työskentelin lääkealalla. Työ ei kuitenkaan tuntunut omalta ja etsin kutsumustani. Olin aikaisemmin opiskellut runoutta ja soittanut rumpuja ja kiinnostus taiteelliseen työskentelyyn kyti mielessä. Halusin tehdä töitä käsilläni ja törmäsin netin kautta lasiin. Luin paljon kirjallisuutta aiheesta ja Nuutajärveltä löytyi lasikoulu. Pääsin lasikouluun sisään, jätin työni ja aloitin opiskelut Nuutajärvellä.
Opinnot runouden parissa ja myöhemmin mm. kuvataiteilija Jukka Teittisen luennot lasikoulussa opetti taiteen lähestymistavoista ja sen tulkitsemisesta.
Lasikoulussa opin katsomaan taidetta eri silmällä ja keskustelemaan taiteesta. Jukka motivoi kaikkia ja opetti perusasioita: miten taidetta katsotaan ja miten keskustella taiteesta. Ensimmäisellä tunnilla Teittinen sanoi: ‘’jos sä et tee sun kuvaa, niin kuka tekisi? Kukaan ei pysty tekemään sitä kuvaa, jonka sä teet.’’ Sen takia oman taiteen tekeminen on tärkeää.
Rahusella on uskonnollinen historia. Hän näkee yhtäläisyyksiä hengellisyyden ja taiteeseen suhtautumisen välillä.
Taiteessa ja henkisyydessä on mielestäni samanlainen pohjavire, tunne jostain suuremmasta itse substanssin taustalla.

Janne Rahunen
Rahunen työskenteli jo lasikoulua käydessään muille lasitaiteilijoille tehden lasia mm. Markku Salolle, Heikki Viinikaiselle, Camilla Mobergille ja Tuomas Ervamaalle. Taiteen edistämiskeskuksen myönnettyä apurahan Rahuselle vuonna 2016 reticello-tekniikan kehittämiseen, Rahunen alkoi tilaustöiden ohella keskittymään yhä enemmän omaan tekemiseen. Kesästä 2022 lähtien Rahunen on toiminut vapaana taiteilijana. Tämä merkitsee taiteilijan keskittymistä ainoastaan omiin teoksiinsa, eikä Rahunen tällä erää valmista lasia muille taiteilijoille.
Päätös ei ollut helppo, sillä vapaana taiteilijana toimiminen on erilaista: siinä on taloudellisia riskejä ja työ vaatii enemmän henkistä kapasiteettia. Ideat eivät synny paineen ja stressin alla, jossa ajattelulle ei ole tilaa. Siispä ajatuksien ja ideoiden syntymistä varten pitää luoda edellytykset: luovaan ajatteluun pitää varata aikaa ja vapaalle ajatukselle pitää olla tilaa. Taiteellisen vapauden mukana tuli siis myös uudenlaista vastuuta.
Reticelloa ja peilitystekniikkaa
Rahusen taiteellisen työskentelyn lähtökohtana on lasinpuhalluksen erikoistekniikoita hyödyntävä tekeminen. Rahunen on keskittynyt erityisesti reticello-tekniikkaan ja peilitystekniikkaa hyödyntävien teosten työstämiseen.

''Haen reticello-teoksissani ensisijaisesti visuaalisuutta: harmoniaa, hyviä muotoja ja ylipäätään kauneutta.'' Reticello (italiaa, ‘’lasi, jossa pieni verkko’’) on haastava ja Suomessa harvinainen lasinpuhalluksen erikoistekniikka. Reticellon juuret ovat 1500-luvun Italiassa. Reticello-veistoksille ominaista on verkkomainen kuvio, jossa risteävät lasipuikot muodostavat pieniä ruutuja, joiden keskellä on pieni ilmakupla.
Reticellon tekeminen on haastavaa, pitkäjänteistä ja teknistä työtä. Monet reticello-veistoksistani ovat kolmikerroksisia, jotka tuo vielä lisähaastetta työskentelyyn.

Blue Solid, Aurora Solid ja Fuchsia Solid kuvattuna Galleria Himmelblaun näyttelyssä.
Sovellan reticelloa usein solidiin (umpinaiseen) lasiin. Minusta lasin solidius reticellossa on jännittävää, sillä se tuo teoksiin optisia ulottuvuuksia. Eri suunnilta katsottuna teos näyttää erilaiselta, kun lasin solidiuden myötä veistoksessa korostuu eri kohdat. Solidius tuo teoksiin myös syvyyttä, kun jotain asioita tapahtuu pinnan alla tai pinnan sisällä.
Vastapainoa kurinalaiselle italialaistekniikalle Rahuselle tuo vapaampi tekeminen, jota Galleria Himmelblaun näyttelyssäkin on toisessa hallissa esillä. Näyttelyn vapaan taiteen osuus sisältää peilitystekniikalla tehtyjä teoksia, mutta myös paljon muuta lasitaidetta.
On kiva saada reticellon jälkeen vähän erilaista tekemistä, jossa ei ole niin paljon paineita ja jossa voin vapautua.

Nuutajärvellä Kivimuurin edessä ja kesällä Finlayson Art Areassakin esillä olleet kiiltävät, värikkäät ja katsojaansa peilaavat teokset ovat Rahusen käsialaa.
Rahunen näkee teoksissa kriittisyyttä luonnottomuutta kohtaan.
Miksi nykyään halutaan, että kodin sisustuksista lähtien kaikki on niin kliinistä ja luonnotonta? Tuntuu ristiriitaiselta, että samaan aikaan kun suojelemme luontoa, kehitämme itseämme koko ajan kauemmaksi luonnosta. Peilitystekniikalla tekemäni teokset symboloi juuri tätä luonnon ja ihmisen kehityksen ristiriitaa.
Rahusella on kunnianhimoa. Hänen teoksensa ovatkin tyypillisesti isoja ja teoskokonaisuudet tarvitsevat paljon tilaa.
Jo Nuutajärven lasikoulussa opiskellessani kaivoin usein isoimmat pillit varastosta. Haluan tehdä isoa ja näyttävää taidetta. Sellaista, joka tuntuu.

Janne Rahusen työhuone. Keskellä reticello-teos ja ympärillä peilitystekniikalla valmistettu teoskokonaisuus. Taiteilijoilla on erilaisia työskentelytapoja ja tekijöitä inspiroi eri asiat. Toiset virittyy auringon laskettua, jollekin sopivat pitkät ja intensiiviset sessiot, jotkut löytävät hyvän tekemisen flow’n suurten kokemusten jälkeen. Milloin Rahunen kokee olevansa parhaimmillaan?
Hyttityöskentelyssä aamut ovat hienoja. Lasihyttiin pitää mennä kuudelta aamulla ja kaiken pitää mennä nappiin heti alusta alkaen. Siinä on paljon painetta ja jännitystä ja mä nautin siitä. Aamupäivät on yleisesti itselle sellaisia aikoja, jolloin ajatus virtaa parhaiten. Liikkuminen on toinen tärkeä asia. Usein lenkillä ollessa luonnostelen teoksiani. Lisäksi luovalle suunnittelulle oleellinen tekijä on joutenolo. Uudet ideat syntyvät silloin, kun deadlinet ei ole hiillostamassa ja kun iso työurakka ja sen tuomat paineet eivät ole päällä.
Haaveet ja tulevaisuus
Seuraavaksi Rahusta kiinnostaisi toteuttaa museonäyttely. Hän ei ole sellaista vielä tehnyt ja se olisi myös looginen seuraava askel useiden toteutuneiden gallerianäyttelyiden jälkeen. Museonäyttelyt eroaa gallerioista siinä, että museot ovat tyypillisesti julkisessa omistuksessa ja museonäyttelyt ovat suunnattu laajemmalle yleisölle
Toisaalta Rahusta kiinnostaa kaikenlaiset uudet jutut. Mitä Rahunen tekisi, jos hänen käytössään olisi loputtomat resurssit?
Minulla on veistospuistohaave, jossa tekisin kaiken lasista tehtävän itse. Nuutajärvellä sijaitsevaan ateljeeseen tulisi itse tekemäni ulkoveistokset, sisätiloihin valaisimet, ovenkahvat ja astiat. Olisi mieletöntä sanoa, että olen itse puhaltanut tän ateljeen ikkunat!
Janne Rahunen: Reticelloa ja vapaata -taidenäyttely
Tampereen Galleria Himmelblaussa on nähtävillä Rahusen isoin soolonäyttely tähän mennessä. Finlaysonin alueella 19.11.-30.12.2022 järjestettävään näyttelyyn kuuluu kaksi isoa salia, joista toisessa on esillä reticello-teoksia ja toisessa eri lasinpuhallustekniikoita hyödyntäviä teoksia. Rahunen on suunnitellut teoksensa itse ja valmistanut teoksia keväästä lähtien yhteistyössä lasinpuhaltaja Otto Koivurannan kanssa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lisätietoa näyttelystä
Janne Rahusen kotisivut:
http://www.jannerahunen.com/ Instagram: @jannerahunen Facebook: Janne Rahunen
Lasikomppanian kotisivut:
https://www.lasikomppania.com/
Instagram: @Lasikomppania
Facebook: Lasikomppania

Tuukka Palonen
Kirjoittaja on Nuutajärveltä kotoisin oleva freelance-kirjoittaja ja yksi Nuutajärvellä järjestettävän Mitäs Mitäs Mitäs -festivaalin tuottajista
Comments